Tästä asti aikaa

Suruja oli useita.

Ne olivat toisistaan riippumattomia, ja ne osuivat kaikki perätysten lyhyeen, tiiviiseen ajanjaksoon.

Eikä kipu lakkaa. Se ei lakkaa, mutta onneksi se lainehtii. Se vetäytyy hetkeksi, ennen kuin heittäytyy taas voimakkaasti kohti.

Nyt olen tässä. Hetken kuivalla maalla.

Suola on saanut silmäni punoittamaan. Räpyttelen niitä, yritän nähdä kauas.

Aallot tulevat ja kaatavat minut taas, mutta minä ehdin. Minä ehdin nähdä.

Horisontin äärimmäisellä laidalla purjehtii aikaa.  

Tauko

En pysty juuri nyt kirjoittaa sillä tavoin kuin toivoisin. Tämä vuosi on ollut raskas, ja minä tarvitsen hieman aikaa. Pidän hetken tauon.

Kiitos, että olet lukenut.

Rakkaudella, Taru

Lyhyesti: Suomessa

Kaisaniemen mukulakivet saavat bussin tärähtelemään paljon enemmän kuin muistinkaan.

Saan silti Sukulakun osumaan suuhun.

Junamatka Helsingistä Järvenpäähän maksaa 80 €.

En ymmärrä edes hävetä.

Ferrante se muistaakseni oli, joka sanoi: joidenkin sielu ja ruumis matkustavat eri tahtia. 

Minäkään en ole vielä kokonaan täällä.